Lestiksen 70-vuotisjuhlat

Lestis vietti 70-vuotisjuhliaan lauantaina 26.10.2019 Ylioppilaskodissa ja Helsingin tuomiokirkon kryptassa.

Juhlapäivän ohjelma:

Avoimet ovet Ylioppilaskodissa 10.30–12.00, Vironkatu 7 C 4. Mahdollisuus vierailla myös Marilassa (Vironkatu 7 C 4:n kautta).

Keittolounas tuomiokirkon kryptassa 11.30–12.30. Tarjolla poro- ja kasviskeittoa, jonka ylioppilaskodin kannatusyhdistys tarjosi.

 

PÄÄJUHLA klo 13.00

Virsi 194 Jumala on läsnä

Tervehdyspuhe                                  Johtokunnan puheenjohtaja Pentti Lampinen

Sellomusiikkia                                   Heikki Takkula: J.S.Bach soolosellosarja no.1 osat Prelude, Sarabande

Emännän ja isännän tervehdys   Janika Määttänen ja Joona Niemelä 

Virsi 343 Voisinpa Jeesuksestani

Historiallinen katsaus ja Maitojyvän julkistaminen Professori Hannu Mustakallio

Virsi 510 Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten

Juhlapuhe                                            Arkkipiispa Tapio Luoma

Virsi 344 Maan ja taivaan Luoja

Virsien säestyksestä ja sovituksista vastasivat Ylioppilaskodin nykyiset asukkaat

 

Kakkukahvit klo 14.30

JUHLASEURAT klo 15.30

Seuroissa puhuivat

pastori Virva Krans

kirkkoherra Ari Tuhkanen

rovasti Paavo Korteniemi

Laulettiin yhdessä Siionin matkalauluja

Kvartetti Holmat & Pelkonen esiintyi (Hannu Holma, Lauri Holma, Juhani Holma ja Heikki Pelkonen) ja lauloi seuraavat Siionin matkalaulut:

Kun Jeesus on omana mulla san. O.H. Jussila säv. Emil Törnwall

Mun kotini taivaassa ihana on san. Edla Pöyry, ruotsal. kansansäv.

On syntini anteeksi suuret san. Toini Hyvärinen, ruotsal. kansansäv.

Sydämellä Jeesuksen san. Helmi Selin säv. Yrjö Karanko

—————————————————————————————————————————–

TAUSTAA:

Helsingissä toimivien kristillisten ylioppilaskotien joukkoon liittyi syyskuussa 1949 Laestadiolaisten ylioppilaskoti, joka avasi silloin ovensa Vironkadulla. Seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin, lokakuun lopulla, kodin ystävät ja entiset asukkaat viettävät juhlapäivää. Pääjuhla ja seurat pidetään Helsingin tuomiokirkon kryptassa.

Ylioppilaskodin kannatusyhdistys on itse kotia puolitoista vuotta vanhempi. Sitä oli helmikuussa 1948 perustamassa joukko nuoria vanhoillislestadiolaisia. Perustajajäseniä olivat muiden muassa silloinen teologian lisensiaatti Ilmari Soisalon-Soininen sekä teologian ylioppilaat Erkki Jokela ja Anna-Maija Raittila.

Ylioppilaskoti oli alun perin tarkoitettu Helsinkiin herätysliikkeen valta-alueilta tuleville teologian ylioppilaille. Alusta lähtien se on kuitenkin ottanut vastaan myös muiden alojen opiskelijoita. Kodin tosiasialliset juuret ovat 1940-lukua kauempana, 1930-luvulla.

Kodin ensimmäisiksi asukkaiksi otettiin kahdeksan naista ja yhdeksän miestä. Ensimmäinen isäntä oli pastori Hannes Leinonen, joka piti nuoremmilleen sotilaallista järjestystä.

Taloudellisesti koti lähti tyhjästä. Ensimmäinen asunto-osake voitiin hankkia lainalla, jonka myönsi Reisjärven osuuskassa ja takasi Pohjois-Suomen orpokotiyhdistys. Tämä yhdistys harjoitti vanhoillislestadiolaisuuden piirissä maailmansodan jälkeen sosiaalista toimintaa Amerikan dollarien ja kahvipakettien avulla.

Ylioppilaskoti rupesi julkaisemaan kesäseurojen yhteydessä ilmestyvää Maitojyvä-lehteä, jonka ensimmäinen painos oli peräti 15 000 kappaletta. Sen levikkipäälliköt Lauri Impiöstä ja Pekka Välitalosta lähtien kiersivät eri puolilla Suomea lehteä myymässä. Samalla he tekivät herätysliikkeen piirissä tunnetuksi sen ”omaa” ylioppilaskotia.

Taloudellista tukea saatiin lisäksi muun muassa paikallisilta rauhanyhdistyksiltä ja herätysliikkeen keskusjärjestöltä. Ylioppilaskoti laajeni syksyllä 1951, jolloin asukaspaikat lähes kaksinkertaistuivat. Kesäisin hoidettu hotellitoiminta toi lisätuloja. Esimerkiksi Helsingin olympialaisten aikana ylioppilaskoti majoitti runsaasti ulkomaisia vieraita.

Ylioppilaskotia vuoteen 1979 saakka uskollisesti palvellut emäntä Hilma Jokela tuli tutuksi monille opiskelijapolville. Hän loi kodin hengen sekä taloudelliset edellytykset toiminnan ylläpitämiselle ja kasvulle.

Koko historiansa aikana ylioppilaskodin kannatusyhdistyksellä on ollut vain neljä puheenjohtajaa. Professori Ilmari Soisalon-Soininen hoiti luottamustehtävää vuoteen 1974 saakka. Häntä ovat seuranneet rovastit Timo Kökkö ja Hannu Pelkonen sekä maakuntaneuvos Pentti Lampinen.

Perustamisvaiheesta 1960-luvulle kodin keskeisiin päättäjiin kuului myös kansanedustaja, sittemmin ministeri Martti Miettunen. Ylioppilaskoti joutui seuraamaan läheltä idänpolitiikan käänteitä syksyllä 1961. Presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri Miettunen sai silloin tiedon Neuvostoliiton lähettämästä nootista kesken johtokunnan kokouksen.

Ensimmäisen kymmenvuotiskauden jälkeen ylioppilaskoti kävi 1960-luvun alussa läpi vanhoillislestadiolaisuuden kriisin. Ylioppilaskoti jäi lestadiolaisen pappisryhmän hoitoon. Toimintaa jatkettiin suppeammin taustavoimin ja pelkistetymmin tavoittein.

Opiskelija-asukkaiden omatoimisuus on kasvanut 1980-luvun alusta lähtien. Nyt Vironkadun kolmessa huoneistossa ja seitsemässä yksittäisessä kaupunkiasunnossa asuu noin 30 opiskelijaa.

Suomen kirkon nykyisistä piispoista ylioppilaskodissa ovat asuneet arkkipiispa Tapio Luoma ja Oulun piispa Jukka Keskitalo. Entisten asukkaiden joukkoon kuuluvat myös viime keväänä eduskuntaan valitut kansanedustajat Veronika Honkasalo (vasemmistoliitto, Helsinki) ja Mikko Kinnunen (Suomen keskusta, Oulun vaalipiiri).

70-vuotisjuhlien yhteydessä ilmestyy uusimuotoinen Maitojyvä-lehti, jonka on toimittanut professori Hannu Mustakallio, hänkin kodin entinen asukas. Maitojyvä-nimi on lainattu Lars Levi Laestadiuksen saarnasta. Se kertoo ”kypsymisessään keskeneräisen yrityksen” ja nuorten opiskelijoiden toiminnasta, kuten lehteä alkuvaiheessa ideoinut lestadiolaisuuden tutkija Pekka Raittila on muistellut.

Uusimmassa Maitojyvässä esitellään muun muassa ylioppilaskodin taidekokoelmaa, jonka aarteisiin kuuluu taidemaalari Tapani Raittilan (k. 2018) teoksia. Myös Maitojyvä-lehtien kannet ovat olleet hänen käsialaansa. Lehtiin on sisältynyt muitakin hänen piirroksiaan.

Teksti: Hannu Mustakallio